Neljä kysymystä, jotka auttavat onnistumaan ohjelmistojen lokalisoinnissa

Ohjelmiston lokalisointi voi äkkiseltään tuntua hankalalta tehtävältä. Moni lokalisointia suunnitteleva yritys saattaa pohtia, mistä kannattaisi aloittaa, millaisia sudenkuoppia pitäisi varoa tai onko lokalisointi edes oikea ratkaisu. Halusimme tarjota apua näihin pohdintoihin, joten haastattelimme Memsourcen ja Acoladin ratkaisuarkkitehtejä Patrick Hampelia ja Giorgia Cazzolaa. Acolad käyttää Memsourcea ohjelmistojen lokalisointiin. 

Tässä Hampelin ja Cazzolan parhaat vinkit:

1. Miksi ohjelmistojen lokalisointi on tärkeää mille tahansa yritykselle?

Patrick Hampel, Memsource: ”Yksi ohjelmistojen lokalisoinnin suurimmista hyödyistä on parantunut kilpailukyky. Paikalliset kilpailijat kohdemarkkinoillasi tarjoavat todennäköisesti jo lokalisoituja tuotteita, jolloin tuotteesi lokalisointi poistaa yhden syyn, miksi se ei välttämättä kiinnosta mahdollisia asiakkaita. Toisaalta kansainväliset kilpailijasi eivät välttämättä ole vielä lokalisoineet omia tuotteitaan, jolloin lokalisointi voi toimia kilpailuetuna.

Yleensä ohjelmistojen lokalisointi myös parantaa asiakkaiden tyytyväisyyttä ja uskollisuutta. Useimmat käyttäjät haluavat käyttää tuotteita omalla kielellään. Kunnolla lokalisoitua tuotetta on helpompi käyttää, ja se herättää käyttäjissä luottamusta – mikä yleensä näkyy myyntiluvuissa. Toisin sanoen ohjelmistojen lokalisointi maksaa itsensä takaisin.

Ohjelmiston jakelemisen helppous on toinen tärkeä seikka nykymaailmassa. Google Play Storen, Microsoft Storen ja Applen App Storen kautta kehittäjät voivat tavoittaa yllättävän suuren määrän käyttäjiä. Näillä alustoilla lokalisointi on helppo tapa parantaa näkyvyyttä uusilla markkinoilla ja houkutella uusia asiakkaita.”

Giorgia Cazzola, Acolad: ”Kohdemarkkinoille tulo tuotteella, joka on mukautettu vastaamaan juuri kyseisen markkinan vaatimuksia, parantaa merkittävästi menestymismahdollisuuksia. Se osoittaa osaamista, rakentaa luottamusta ja huomioi markkinan erityistarpeet.

Käyttäjän näkökulmasta lokalisoidun version puuttuminen tai huonot käännökset ovat ärsyttäviä. Jos esimerkiksi jokin komento on käännetty huonosti, käyttäjä saattaa kyllä pystyä käyttämään ohjelmistoa, mutta se vaatii ylimääräistä vaivaa. Käyttäjästä voi tällöin tuntua, että tuotetta ei ole suunniteltu häntä varten. Tämän kokemuksen hän myös välittää eteenpäin.

Kohdemarkkinan kulttuurillisten normien ja kielellisten erityispiirteiden huomioiminen saa tuotteen vetoamaan paikallisiin käyttäjiin. Lokalisointi vaikuttaa käyttäjien luottamukseen, joten lokalisointiin investoiminen varmistaa, että tuote saavuttaa uudet markkinat nopeammin ja että asiakaskunta kasvaa.”

2. Millainen on ihanteellinen ohjelmiston lokalisointiprosessi?

Patrick Hampel: ”On yleinen väärinkäsitys, että lokalisointi ja kääntäminen ovat sama asia. Kääntäminen on ehdottomasti tärkeä osa lokalisointiprosessia, mutta prosessi sisältää paljon muutakin.

Ennen kuin kääntäjät pääsevät työhön, ohjelmisto on valmisteltava lokalisointia varten. Ohjelmiston on esimerkiksi tuettava erilaisia aika- ja päivämäärämuotoja, ja sen on pystyttävä käsittelemään kieliä, joissa ei käytetä latinalaisia aakkosia, kuten arabiaa ja hepreaa. Nämä kielet kirjoitetaan oikealta vasemmalle, mikä voi aiheuttaa monenlaisia asetteluongelmia ja jopa estää käännetyn sisällön näkymisen kokonaan.

Prosessi ei myöskään pääty kääntäjien työvaiheeseen: Tarkastajien on tarkistettava käännökset, ennen kuin ne lisätään ohjelmistoon, ja lokalisoitu ohjelmisto on lopuksi testattava mahdollisten ongelmien varalta. Esimerkiksi painike voi olla liian pieni käännetylle tekstille tai tietystä ikkunasta voi puuttua tekstiä, koska lokalisointitiedosto puuttuu. Tällaiset ongelmat voivat hämmentää tai turhauttaa käyttäjiä, mutta ne on helppo havaita ja korjata testausvaiheessa.”

Giorgia Cazzola: ”Prosessi alkaa lokalisointitiimin kartoittamisella eli sidosryhmien tunnistamisella sekä asiakkaan että kielipalvelukumppanin puolella. Tiimin ensimmäinen tehtävä on koota yhteen kaikki käännettävä sisältö ja valmistella resurssitiedosto. Samalla laaditaan tyyliopas ja sanasto, jotka auttavat varmistamaan lokalisoidun sisällön yhdenmukaisuuden. Tämä säästää paljon vaivaa prosessin myöhemmissä vaiheissa!

Varhainen testaaminen erityisessä lokalisoinnin testiympäristössä auttaa selvittämään, kuinka valmis tuote on lokalisoitavaksi. Pseudolokalisoinnilla, jossa käytetään käännösten sijasta mallitekstejä, voidaan testata esimerkiksi kenttien koon mukautumista ja löytää kovakoodatut merkkijonot. Tämä auttaa ratkaisemaan mahdolliset ongelmat hyvissä ajoin.

Kun sisältö (mukaan lukien kuvat!) on käännetty kohdekielille, lopullinen laatu varmistetaan testaamisella ja bugien korjaamisella eri tasoilla. Tämä sisältää asiantuntijoiden kohdemaissa tekemän kielentarkistuksen, joka kattaa esimerkiksi käännösten tarkkuuden, kielen, terminologian ja tyylin tarkistamisen. Kun kohdeversiot on testattu, ohjelmisto voidaan julkaista. Ylipäätään kysymysten tehokas käsittely auttaa varmistamaan laadun ja korjaamaan mahdolliset epäselvyydet.”

3. Mikä on paras tapa valmistella ohjelmisto lokalisointia varten – ja mitkä ovat yleisimmät virheet?

Patrick Hampel: ”Yksi parhaista tavoista varmistaa onnistunut ja vaivaton lokalisointiprosessi on aloittaa internationalisoinnista, johon viitataan usein lyhenteellä i18n. Internationalisoinnissa ohjelmisto suunnitellaan (tai muokataan) siten, että se on helppo mukauttaa kansainväliseen käyttöön.

Prosessi vaihtelee tuotekohtaisesti. Jotkin elementit, kuten monikkomuotojen käsittely tai luetteloiden järjestäminen, on huomioitava useimmissa tuotteissa. Sen sijaan esimerkiksi valuuttasymboleihin tai osoitteiden muotoihin ei tarvitse puuttua kaikissa tilanteissa.” Jotkin internationalisoinnin osa-alueet voivat vaikuttaa petollisen yksinkertaisilta. Englannin kielen monikot eivät aiheuta juurikaan ongelmia, mutta esimerkiksi sloveenin kielessä kahteen asiaan viitataan duaalilla. Venäjän kielessä taas käytetään yksikköä kaikkien numeroon yksi päättyvien lukujen kanssa – paitsi yhdentoista!

”Tekstin suunta ja asettelu on toinen asia, jonka kehittäjät – erityisesti eurooppalaiset kehittäjät – saattavat helposti jättää huomiotta ennen lokalisointia”, Hampel lisää. ”Ongelmat eivät rajoitu vain oikealta vasemmalle kirjoitettaviin kieliin. Japania kirjoitetaan usein sarakkeina ylhäältä alas ja oikealta vasemmalle. Jos japanilainen käyttäjä kokeilee uutta tekstin- tai kuvankäsittelyohjelmaa ja huomaa, että ohjelmisto ei salli pystysuuntaista kirjoittamista, kokeilu voi loppua lyhyeen. Intialaisilla käyttäjillä on usein samantapaisia kokemuksia, sillä maassa puhutaan yli 20 kieltä ja monien kirjoitusasuun liittyy monimutkaisia sijoittelusääntöjä.”

Giorgia Cazzola: ”Kielipalveluntarjoajana ohjelmistojen lokalisoinnin yleiset sudenkuopat ovat meille tuttuja – kuten lokalisoinnin aliarvioiminen tai huomiotta jättäminen tuotteiden kehityssyklissä. Lokalisoinnin ei pitäisi olla erillinen vaihe, jota mietitään vasta sovelluskehityksen jälkeen, vaan osa suunnittelu- ja kehitysprosessia alusta asti. Yleinen ongelma on suunnittelun ja sisällön internationalisoinnin laiminlyöminen, kuten Patrick edellä selitti.

Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että kontekstin puuttuminen aiheuttaa helposti epäselvyyksiä käännösvaiheessa. Teknisellä tasolla tämä voi tarkoittaa huonosti jäsenneltyjä tiedostoja, jolloin kääntäjät saattavat saada käännettäväkseen vain listan merkkijonoja – joskus jopa ilman merkityksellisiä resurssitunnuksia. Mitä tulee tiedostomuotoihin, kaikki muodot – kuten Excel-työkirjat – eivät oikeastaan sovellu lokalisointitarkoituksiin. Hyviä vakiomuotoja ovat esimerkiksi JSON ja XML. Unicode-UTF-8-koodaus on hyvä perusta kirjoitettujen kielien näkymiselle oikealla tavalla.

Yleinen virhe on myös lähettää ohjedokumentaatio (UA) ja ohjelmiston käyttöliittymä (UI) käännettäväksi eri palveluntuottajille, jolloin käännösten yhdenmukaisuus voi vaarantua. Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä: myös kohdekielen lokaali täytyy muistaa määritellä (lokaalit viittaavat eri kielten maa- ja aluekohtaisiin variantteihin – kuten Kanadan ranskaan, joka eroaa Ranskassa puhuttavasta ranskasta). Kaikkien näiden asioiden huomioimisessa auttaa asiantunteva kumppani, joka osaa neuvoa sinua koko prosessin ajan aina tuotekehityksen ensimetreistä alkaen.”

4. Miten ohjelmistojen lokalisointiin valitaan teknologiatoimittaja ja kielipalveluntuottaja?

Patrick Hampel: ”Nämä päätökset voivat ratkaista lokalisointiprosessin onnistumisen, joten niitä kannattaa pohtia hyvissä ajoin. Konsultoi aluksi lokalisointiprojektisi sidosryhmiä, kuten projektipäälliköitä ja johtajia, ja selvitä, mikä on heille tärkeintä. Tämä tieto auttaa rajaamaan kumppanihaun oikeanlaisiin ratkaisuihin.

Saatavilla on nykyään monenlaisia käännöstenhallintajärjestelmiä, ja näillä järjestelmillä on erilaisia ominaisuuksia. Esimerkiksi jotkin ratkaisut eivät välttämättä sovi tarpeisiisi, koska ne eivät tue käyttämiäsi tiedostomuotoja”, Hampel toteaa. ”Jos yritys kehittää ohjelmistoja monille eri alustoille, se saattaa joutua käsittelemään monenlaisia tiedostomuotoja: yhtä iOS-sovellusta varten, toista Android-sovellusta varten, kolmatta verkkosovellusta varten ja niin edelleen.

Kun olet karsinut pois ratkaisut, jotka eivät täytä vaatimuksiasi, voit lähestyä lopullista päätöstä muutamin eri tavoin. Teknologiatoimittajat voivat yleensä järjestää tuotteestaan esittelyn tai antaa mahdollisuuden kokeilla sitä itse. Voit myös lähettää palveluntoimittajille tarjouspyynnön ja arvioida vastausten perusteella, mikä niistä täyttäisi parhaiten omat tarpeesi.”

Giorgia Cazzola: ”Minun ohjeeni on valita palveluntuottaja, joka käyttää uusinta teknologiaa – käännöstenhallintajärjestelmää ja käännösmuisteja, sanastoja ja termikantaa. Hyvä järjestelmä tukee kontekstitietoja, parhaassa tapauksessa myös monikkomuotoja ja visuaalista kontekstia. Automaattiset laaduntarkistukset ovat niin ikään tärkeä toiminto. Viimeisin teknologia tukee jatkuvaa lokalisointia ja sisällönhallintajärjestelmän tai ohjelmistokehityssovelluksen integroimista suoraan käännösjärjestelmään Tällöin lähdetiedoston päivitys voi laukaista automaattisesti käännöspyynnön, mikä nopeuttaa käännösprosessia.

Varmista, että kumppanillasi on riittävästi resursseja ja osaamista ohjelmistoalalta, valmiudet vahvaan yhteistyöhön lokalisointipäälliköiden välillä ja mahdollisuus kartuttaa kieliasiantuntijoiden tietämystä tuotteesta. Keskitä lokalisointi yhdelle kielipalveluntarjoajalle, jonka tiimi voi huolehtia tuotteestasi sen koko elinkaaren ajan!

Hyvä kumppani pystyy käsittelemään erilaisia tiedostoja ja sopeutumaan aikatauluihisi (myös kiireisimpiin jaksoihin!), tuntee ketterät ja perinteiset työnkulut ja osaa toimia kehitysprosessiesi vaatimalla tavalla. Pyri löytämään hyvä viestijä, joka osaa kuvata hyvin prosessejaan ja työkalujaan. Lopuksi vielä yksi vinkki, josta voi olla sinulle merkittävästi iloa: valitse kumppani, joka pystyy järjestämään käännösten tarkistamisen kohdemarkkinoilla puolestasi!”

Loppusanat

Oikein toteutettuna ohjelmiston lokalisointi on erinomainen tapa laajentaa liiketoimintaa. Se voi houkutella tuotteellesi uusia käyttäjiä ja tehdä siitä kilpailukykyisemmän, mikä näkyy yleensä suoraan myyntiluvuissa. Sujuva lokalisointi edellyttää, että ohjelmisto valmistellaan oikealla tavalla. Samoin on tärkeää varmistaa, että lokalisoituihin versioihin ei jää kielivirheitä eikä teknisiä ongelmia. Tämän tavoitteen saavuttamisessa oikean palveluntuottajan löytäminen on kullanarvoisen tärkeää.