Eettinen tekoäly kasvun ja innovaation tukena

Tekoälystrategian merkitys

Tekoälyn kelkkaan ei kannatta hypätä hätiköiden, vaan uutta teknologiaa on paras lähestyä strategisesti. Hyvä lähtökohta on selvittää, missä tekoälystä olisi eniten hyötyä ja miten se voisi auttaa saavuttamaan liiketoiminnan tavoitteet.

Nopeita tapoja hyödyntää tekoälyä ovat esimerkiksi arkipäiväisten ja usein toistuvien tehtävien automatisointi, liiketoimintatietojen analysointi ja asiakaspalvelun parantaminen tekoälyavusteisella keskustelubotilla. Spontaanin lähestymistavan sijasta yritysten voi olla fiksua laatia pitkän aikavälin suunnitelma, jossa hahmotellaan tekoälyn käyttöönoton vaiheet.

Aloita tutkimus- ja kehitysvaiheesta ja suunnittele, miten työntekijät koulutetaan hyödyntämään tekoälyä. Voit myös tehdä yhteistyötä tekoälyasiantuntijoiden kanssa, jotka osaavat opastaa yritystäsi tekoälyn käyttöönotossa. Jos yrityksesi alkaa käyttää tekoälyä täysin improvisoidusti, se voi johtaa monenlaisiin ongelmiin tehokkuuden, läpinäkyvyyden ja vaatimustenmukaisuuden suhteen – palaamme kaikkiin näihin teemoihin jäljempänä tässä oppaassa.

Eteenpäin uhkakuvista: tekoälyn todellisen potentiaalin hyödyntäminen

Uusien mullistavien teknologioiden saapuminen voi olla kohtalonhetki monille yrityksille, josta selviäminen voittajana vaatii nopeaa sopeutumista. Tulevina vuosikymmeninä saatamme verrata tekoälyn esiinmarssia internetin tai höyrymoottorin keksimiseen. Kuten uusiin teknologioihin yleensä, myös tekoälyyn liitetään erilaisia uhkakuvia. Vaikka uhkien huomioiminen on viisasta, yhtä tärkeää on ymmärtää mahdollisuudet, joita nämä uudet teknologiat tarjoavat.

Yleinen huoli on työpaikkojen katoaminen tekoälyn käytön yleistyessä. Uhkakuvien maalailun sijasta hedelmällisempää voi olla pohtia, miten tekoäly voi auttaa työntekijöitä työskentelemään tuottavammin. Tekoälytyökalujen käyttöönotto voi edellyttää uusien taitojen opettelua, mutta samalla se voi antaa ihmisille mahdollisuuden keskittyä luoviin ja strategisiin tehtäviin, jotka tuottavat tekoälylle vaikeuksia. YK:n alainen kansainvälinen työjärjestö ILO julkaisi hiljattain raportin, jonka mukaan generatiivinen tekoäly todennäköisemmin muuttaa useimpia ammatteja niiden korvaamisen sijasta. Esimerkiksi sisällöntuottaja voi käyttää tekoälytyökaluja artikkelien luonnostelemiseen ja toimia ikään kuin tekoälysisällön editoijana ja toimittajana.

Yksi tehokas tapa edistää vastuullista tekoälyn käyttöä liiketoiminnassa on luoda Acoladin AI Ambassador -ohjelman kaltainen tekoälyohjelma. Tällaisella ohjelmalla voidaan valistaa asiakkaita ja työntekijöitä tekoälystä ja edistää sen oikeanlaista käyttöä. Ohjelmaan osallistuvat tekoälylähettiläät voivat jakaa tietoa tekoälyn mahdollisuuksista ja tehdä sen käytöstä luontevampaa eri tiimeissä. Lähettiläiden kautta on myös helppo levittää parhaita käytäntöjä.

Kun keskustelussa tekoälystä ei keskitytä vain uhkakuviin, sitä voidaan tarkastella työkaluna, joka avaa uusia mahdollisuuksia, parantaa tuottavuutta, vauhdittaa kasvua ja lisää innovaatiota. Yksi merkittävä tekijä tekoälyn tehokkaassa hyödyntämisessä on avoimuus ja läpinäkyvyys sen käyttämisestä.

Eettinen tekoäly: miksi vastuullisuudella ja läpinäkyvyydellä on väliä

Tekoäly voi edistää kasvua ja tuottavuutta, mutta samalla on hyvä tiedostaa sen mahdolliset ongelmat ja riskit ja pyrkiä minimoimaan ne. Esimerkiksi tietosuojaan, turvallisuuteen ja vaatimustenmukaisuuteen liittyy eettisiä näkökohtia, jotka on syytä ottaa huomioon.

Näitä näkökulmia voidaan pohtia ”eettisen tekoälyn” käsitteen kautta. Tekoälyn kehittäminen ja käyttäminen reilulla, läpinäkyvällä ja vastuullisella tavalla rakentaa luottamusta tekoälyyn, ja on siten hyvä lähtökohta tekoälyn kestävälle hyödyntämiselle.

Eettinen tekoäly ei synny itsestään. Yritysten on pohdittava tekoälyn käyttämiseen liittyviä riskejä, kuten ennakkoluuloja ja syrjintää, ja etsittävä niihin ratkaisuja. Koska tekoälytyökalut perustuvat ihmisen tuottamaan sisältöön, niissä voi esiintyä samanlaisia ennakkoasenteita kuin yhteiskunnassa yleensä, kuten stereotyyppisiä kuvauksia naisista tai etnistä syrjintää. Näiden ennakkoluulojen välttäminen edellyttää ennakoivaa lähestymistapaa, kuten eettisten säännöstöjen kehittämistä ja avoimuutta tekoälyn käytöstä. Tekoälyjärjestelmien valvonta ja auditointi auttavat varmistamaan, että järjestelmiä käytetään sekä eettisesti että vaatimustenmukaisesti.

Vaatimustenmukaisuuteen liittyen EU kehittää parhaillaan ensimmäistä merkittävää säädöstään tekoälyn käytöstä. EU:n tekoälyasetus luokittelee tekoälyn riskit sen käyttökohteiden mukaan. Kun kansainväliset ja kansalliset viranomaiset alkava kiinnittää tarkempaa huomiota tekoälyn mahdollisiin vaikutuksiin, myös yritysten on syytä kiinnittää lisähuomiota eettisiin velvollisuuksiin ja sääntelyvaatimuksiin.

Myös turvallisuus ja tietoturva ovat tärkeitä näkökohtia. Koska tekoälymallit nojaavat vahvasti niihin syötettyihin tietoihin, organisaation on tärkeää määritellä, mitä tietoja tekoälytyökaluihin saa syöttää ja mitä ei. Tämä on erityisen tärkeää käytettäessä ulkopuolisen toimittajan tekoälytyökaluja, jolloin tietojen tallentamista ja käyttämistä ei välttämättä voida valvoa. Ilman tarkkoja rajoituksia liikesalaisuudet tai asiakastiedot voivat vuotaa yrityksen ulkopuolelle. Vankat tietosuojakäytännöt ja arkaluonteisia tietoja käsittelevien henkilöiden kouluttaminen auttavat välttämään ongelmat.

Eettisen tekoälyn periaatteiden hahmotteleminen auttaa yritystäsi välttämään sudenkuopat, joita teknologian sääntely voi tulevaisuudessa tuoda mukanaan. EU:n tekoälyasetus pyrkii varmistamaan, että tekoälyjärjestelmät ovat ”turvallisia, läpinäkyviä, jäljitettäviä, syrjimättömiä ja ympäristöystävällisiä”. Näiden tekijöiden huomioiminen auttaa siis valmistautumaan sääntelyvaatimuksiin, joihin perehdymme tarkemmin jäljempänä tässä oppaassa.

Vaatimustenmukaisuuden ja läpinäkyvyyden lisäksi tekoälyn eettinen hyödyntäminen voi auttaa yrityksiä houkuttelemaan asiakkaita ja työntekijöitä, jotka arvostavat eettisiä käytäntöjä. Eettinen tekoäly antaa yrityksestä positiivisen kuvan – ja auttaa luonnollisesti välttämään oikeudelliset ja taloudelliset seuraukset, joita tekoälyn epäeettisellä käytöllä voisi olla.

Oma tekoäly mukaan töihin – työntekijöiden tukeminen

Bring Your Own AI (BYOAI, ”tuo oma tekoälysi”) on käytäntö, jossa työntekijät saavat itse valita, mitä tekoälytyökaluja he käyttävät yrityksen ekosysteemissä. Se vertautuu Bring Your Own Device (”tuo oma laitteesi”) -lähestymistapaan ja rohkaisee työntekijöitä käyttämään työssään omia tekoälytyökalujaan, kuten ChatGPT Pro -lisenssiä.

Sen sijaan, että työntekijöiden odotettaisiin käyttävän tiettyjä työkaluja, he voivat työskennellä tehokkaammin ja mielekkäämmin itse valitsemillaan tekoälytyökaluilla. Kun tekoälytyökalut yleistyvät, ihmiset luonnollisesti mieltyvät ja erikoistuvat tiettyihin työkaluihin.

Edellä kuvattu käytäntö voi kuulostaa hurjalta, mutta kun yhä useampien työntekijöiden odotetaan hyödyntävän tekoälyä, omien työkalujen salliminen voi olla merkittävä etu parhaiden osaajien houkuttelemisessa ja sitouttamisessa. Työntekijät pystyvät työskentelemään tuottavasti ja mielekkäästi sen sijaan, että yritys vaatisi heitä opettelemaan tiettyjä työkaluja, joita he eivät osaa hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Tällainen lähestymistapa edellyttää toki vahvoja tietosuoja- ja turvallisuuskäytäntöjä.

Vaatimustenmukaisuuden vaaliminen

Riippumatta siitä, miten tekoäly integroidaan yrityksen toimintaan, sen käyttöä säätelevien ohjeiden ja käytäntöjen merkitystä ei sovi aliarvioida. Kuten totesimme aiemmin, tietoisuus tekoälyyn liittyvistä tietosuojariskeistä lisääntyy koko ajan. Lainsäädäntö voi jatkossa velvoittaa yrityksiä määrittelemään tarkemmin periaatteet, joiden avulla ne varmistavat tekoälytyökalujen vastuullisen käytön.

Tietoisuuden lisääntyminen on hyvä asia, mutta vielä parempi on kehittää käytännön prosesseja. Kehotimme edellä laatimaan pitkän aikavälin tekoälysuunnitelman. Tällaiseen suunnitelmaan on hyvä sisällyttää myös vaatimustenmukaisuusohjelma, joka antaa työntekijöille tietoa tekoälyn riskeistä ja vastuullisesta käytöstä. Avoimet ja läpinäkyvät käytännöt auttavat voittamaan asiakkaiden ja muiden sidosryhmien luottamuksen.

Usein ensimmäinen askel tekoälyn käytön valvomisessa on muodostaa selkeä käsitys siitä, miten yritys käyttää tekoälyä. Tekoälyn valvontaa varten voidaan kehittää vaatimustenmukaisuusohjelma ja mahdollisesti nimittää erityinen tekoälytiimi. Tällainen tiimi voi selvittää, miten tekoälyä käytetään koko organisaation tasolla. Tämä auttaa selventämään, kenen vastuulla on edistää vaatimustenmukaisuutta osastoilla, jotka käyttävät tekoälyä työssään. Erillinen tiimi voi myös auttaa laatimaan johdonmukaisen strategian, jota voidaan valvoa tehokkaasti.

Tekoälyn valvonnassa ei sovi unohtaa palveluntoimittajia ja muita kolmansia osapuolia – myös heidän tapansa käyttää tekoälyä voivat vaikuttaa asiakkaihisi. Selvitä, mitä tekoälyohjelmistoja he käyttävät ja millaisilla tietojoukoilla nuo työkalut on koulutettu. Riski- ja vaikutusarvioinneista on usein paljon apua. Dokumentoimalla eri tekoälyjärjestelmät ja -prosessit sekä niihin liittyvät riskit pystyt paremmin valmistautumaan noihin riskeihin. Tähän liittyen Unesco on laatinut hyödyllisen menetelmän tekoälyn eettisten vaikutusten arviointiin. Vaikka arviointimenetelmä on suunnattu viranomaisille, siitä voi olla hyötyä myös yrityksille. Muilla kansallisilla viranomaisilla on vastaavia tekoälyn riskien arviointikehyksiä, kuten NIST Yhdysvalloissa.

Lopuksi on hyvä muistaa, että vaikka vaatimustenmukaisuus on tärkeää tekoälyn läpinäkyvän ja vastuullisen käytön varmistamiseksi, valvonnassa on huomioitava myös liiketoiminnan tarpeet. Työntekijät tarvitsevat riittävästi liikkumavaraa, jotta he pystyvät hyödyntämään tekoälyä innovatiivisesti ja mukautuvasti.

Liiketoiminnan avainkehotteiden määritteleminen

Yrityksen avainkehotteita ovat tekoälymallin syötteet tai kyselyt, jotka ovat olennaisen tärkeitä liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Huolella suunnitelluilla kehotteilla tekoälyjärjestelmistä saadaan olennaista ja aidosti hyödyllistä tietoa, joka auttaa tekemään fiksuja päätöksiä, ratkaisemaan ongelmia tai parantamaan prosesseja. Pohdi, millaisia tarpeita yritykselläsi on ja millaisilla kehotteilla voisit saada niihin tekoälyltä apua.

Kun määrittelet yrityksesi tärkeimpiä kehotteita, pyri tekemään niistä mahdollisimman selkeitä ja tarkkarajaisia. Näin voit estää tekoälyä antamasta epätarkkoja ja epäolennaisia vastauksia. Kehotteiden pitäisi liittyä suoraan liiketoimintasi tavoitteisiin ja haasteisiin ja keskittyä alueille, joilla tekoälystä voi olla merkittävää hyötyä, kuten suurten tietojoukkojen analysoinnissa. Kehotteita voidaan kehittää myös esimerkiksi markkinatrendien ennustamiseen, asiakkaiden mieltymysten tunnistamiseen tai hankintaketjun optimoimiseen. Myös riskinhallinta, resurssointi ja ongelmanratkaisu ovat kaikki alueita, joihin yritys voi saada tekoälyltä merkittävää apua.

Kuten tekoälysyötteitä yleensä, yrityksen avainkehotteita on tärkeää kehittää jatkuvasti toistojen ja palautteen kautta. Kokeneet ChatGPT-käyttäjät tietävät, että tekoälyn tulosten laatua voi parantaa merkittävästi antamalla tekoälylle tarkkaa palautetta sen tuotoksista.

Kehotteisiin mahdollisesti liittyvien riskien, kuten eettisten ongelmien tai ennakkoluulojen, arviointi on tärkeää, jotta käyttäjät voivat luottaa tekoälyn vastauksiin. Yksi tärkeimmistä tekijöistä tekoälyn täysimittaisessa hyödyntämisessä on joka tapauksessa oikeanlaisten kehotteiden kehittäminen.