Nopeudesta skaalautuvuuteen: Acoladin visio tekoälystä monikielisessä sisällössä

Webinaari pureutui tekoälyn monitahoiseen rooliin kielipalvelualalla, ja sen aikana käsiteltiin sekä tekoälyn haasteita että mahdollisuuksia. Ydinajatuksena oli tasapainon saavuttaminen teknisen tehokkuuden ja inhimillisen yhteyden välillä.

Tekoäly työkaluna: käyttötavat ja -kohteet

Keskustelun päähuomio oli, että ”tekoäly on työkalu eikä kaiken ratkaiseva hopealuoti”. Se voi tarjota merkittäviä hyötyjä – lisätä nopeutta ja sisällön käsittelymääriä, parantaa yhdenmukaisuutta, vähentää virheitä ja vapauttaa asiantuntijoita merkityksellisempiin tehtäviin – mutta sen hyödyntämistä on lähestyttävä strategisesti. Esimerkiksi todellisten kuluvaikutusten arviointi on edelleen vaikeaa.  

Beninatton mukaan luovuus on nyt ehdoton vaatimus kielipalveluyrityksille. Tekoäly tarjoaa tilaisuuden ohjata keskustelun perinteisestä sanahinnasta yksiköihin, jotka voivat olla asiakkaille merkityksellisempiä – asiakirjoihin, aikaan, määriin... Toimiala saa siis mahdollisuuden uudistaa hinnoittelumallejaan ja suorituksen arviointia, ja ratkaisevana muutoksen katalyyttinä toimii tekoäly. 

Integrointi ja muutostenhallinta

Tekoälyn lisääminen työnkulkuihin ei ole vain tekninen vaan myös muutostenhallinnan haaste. Onnistunut integrointi edellyttää tiimien kouluttamista, prosessien sopeuttamista ja yhteistyötä kumppanien kanssa, jotka ymmärtävät alaa ja sen työkaluja. Stéphane Cinguino korosti, miten tärkeää tekoälykyvykkyydet on lisätä oikeisiin vaiheisiin työnkuluissa ja varmistaa saumaton integrointi, jotta hyvästä laadusta pystytään pitämään kiinni. 

Lähestymistavan merkitys kasvaa entisestään, kun ominaisuuksia halutaan hyödyntää useissa eri kielissä. Globaaleissa organisaatioissa, joissa sisältöä hallitaan kymmenillä tai jopa sadoilla kielillä, tekoäly voi parantaa perinteisiä työnkulkuja. Työnkulkujen kehittämisessä on kuitenkin huomioitava monia muuttujia, kuten kulttuurillinen autenttisuus, vaatimustenmukaisuus ja operatiiviset rajoitukset. 

Cinguinon mielestä tekoälyn todellinen potentiaali piilee sen kyvyssä vaikuttaa sisältömatkan jokaiseen vaiheeseen ja niiden parissa työskenteleviin ihmisiin – edistämällä tehokkuutta, mahdollistamalla skaalautuvuuden ja sallimalla sisällön asettamisen kontekstiin. 

Inhimillinen elementti: miksi sillä on edelleen merkitystä

Huolimatta tekoälyn kyvyistä ihmisen asiantuntemus on edelleen korvaamaton monilla osa-alueilla. Kuten Renato Beninatto toteaa: ”Vaikka pystymme tekemään jotain, se ei aina tarkoita, että meidän pitäisi tehdä niin”. Ihmiset säilyvät jatkossakin kielialan asiantuntijoina. Projektipäälliköt, laadunvarmistuksen asiantuntijat ja lingvistit valvovat tekoälyä, varmistavat kulttuurillisten vivahteiden välittymisen ja tarjoavat palautetta tekoälyjärjestelmien kehityksen tueksi. Ihmisen osallistuminen prosessiin on välttämätöntä, jotta voimme estää toistuvat virheet ja säilyttää autenttisuuden, johon tekoäly ei yksin yllä. 

Cinguino antoi esimerkin: vaikka tekoälyllä voi olla paljon tietoa maan kielestä ja kulttuurista, se ei pysty toistamaan syvällistä ymmärrystä, joka muodostuu eletyistä kokemuksista. Tämä koskee erityisesti sisällön mukauttamista tietyille markkinoille – kuten leluohjeiden räätälöintiä maissa, joissa on tiukat sääntelyn vaatimukset. Vaikka suuret kielimallit voivat oppia kielen ja tietoa maasta, niiltä jää aina puuttumaan syvällinen kulttuurillinen ymmärrys. Acoladin CTO:n mukaan yksi tekoälyn päähaasteista tulevaisuudessa liittyykin kulttuurillisiin vivahteisiin ja vinoumien välttämiseen. 

Edellä kerrotuista rajoituksista seuraa, että vaikka tekoäly voi parantaa skaalautuvuutta automaatiolla ja standardisoinnilla, se ei pysty tarjoamaan luovuuteen perustuvaa yksilöllisyyttä ja joustavuutta. Tämä saikin Renato Beninatton kommentoimaan, että tekoäly ei ole ollut alalle niin mullistava muutos kuin yleisestä keskustelusta voisi päätellä, vaan pikemminkin kehitysaskel. Se voi suoriutua todella vaikuttavasti yksittäisistä tehtävistä ja on merkittävä teknologinen edistysaskel, mutta toisaalta se ei vielä pysty tarjoamaan samaa laatutasoa kaikissa kielissä, kaikenlaisessa sisällössä ja kaikenlaisissa käyttötarkoituksissa.  

Tekoäly on työkalu, jonka käytölle on aikansa ja paikkansa. Avainsana on tasapaino – olennaista on siis tunnistaa, milloin tekoälyn käyttö on sopivaa ja milloin ihmisen asiantuntemus on välttämätöntä. Acoladin ja Nimdzin kaltaisten organisaatioiden arvo piilee juuri niiden kyvyssä ohjata ja auttaa asiakkaita päätöksenteossa, kun nämä pohtivat, milloin tekoälystä voi olla hyötyä ja milloin on edelleen parasta turvautua ihmisiin. Viestintä on pohjimmiltaan inhimillinen ponnistus. Epäasianmukainen riippuvaisuus tekoälystä heikentää inhimillistä kosketusta, joka kuitenkin muodostaa perustan merkityksellisille yhteyksille.

Tekoälyn etenemisnopeus: teknologian kehitys ja käyttöönotto organisaatioissa

Tekoälyn kehitys etenee usein nopeammin kuin organisaatioiden valmistautuminen sen käyttöön. Tekoäly loistaa tekstityksissä, dubbauksessa ja markkinointisisällössä – joissa tulokset voivat olla todella vaikuttavia – ja näillä aloilla myös teknologiset edistysaskeleet ovat suurimmat. Janan toisessa päässä ovat laki- ja biotiedeala, joilla tekoälyn hyödyntämistä rajoittavat edelleen vaatimustenmukaisuuden rajoitukset ja niihin liittyvät mahdolliset riskit. 

Näiden teknisten kyvykkyyksien integroiminen olemassa oleviin prosesseihin vaatii aikaa. Kun organisaatiot navigoivat vaatimustenmukaisuuden riskien, sääntelyn rajoitusten ja sisäisen epäröinnin viidakossa, teknologioiden käyttöönotto tuntuu etenevän hitaammin kuin tekninen kehitys. 

Panelistit totesivat, että tekoälyn kykyjen aiheuttama sokki on kuitenkin antamassa tilaa harkitummalle ymmärrykselle. Kun teknologinen kehitys hidastuu, organisaatiot löytävät tapoja soveltaa ratkaisuja harkiten.

Saavutettavuus ja inkluusio

Tekoälyn lupaus tiedonsaannin demokratisoinnista on vielä pitkälti lunastamatta. Vaikka tekoäly loistaa monissa yleisissä kielissä, harvinaisemmissa se kompuroi. Ennen kuin tekoäly voi olla aidosti inklusiivinen, toimialan on löydettävä tapoja tuoda sen hyödyt myös aliedustettujen yhteisöjen saataville. Tämä ei edellytä vain teknisiä ratkaisuja vaan myös kulttuurillista ja kielellistä herkkyyttä – osa-alue, jolla ihmisen osaaminen on edelleen olennaisen tärkeää.

Katse eteenpäin: tekoäly ja kielipalvelut

Entä miltä tulevaisuus näyttää? Kumpikin panelisti uskoo tekoälyn vahvuuksien – nopeuden, skaalautuvuuden ja tehokkuuden – muuttavan toimialaa. Inhimillinen tekijä on kuitenkin jatkossakin kulmakivi, joka varmistaa autenttisuuden, valvonnan ja mukautettavuuden. Organisaatioiden on noudatettava tasapainoista lähestymistapaa, jossa ne hyödyntävät tekoälyn vahvuuksia mutta eivät sulje silmiään sen rajoituksilta. 

Renato Beninatto summasi asian osuvasti verraten tekoälyä internetiin, pilvilaskentaan ja muihin mullistaviin teknologioihin: ”Yliarvioimme usein teknologian vaikutukset lyhyellä aikavälillä ja aliarvioimme ne pitkällä aikavälillä." Tekoäly on tullut jäädäkseen, mutta täysi hyöty siitä saadaan vain tarkan harkinnan, tehokkaan palautteen ja ihmisten ja koneiden välisen yhteistyön avulla. 

Acoladin tuorein webinaari esitteli tiekartan kielialan monitahoiseen tulevaisuuteen ja muistutti, että vaikka tekoäly mullistaa sisällöntuotannon ja jakelun, lopullinen päämäärä on edelleen sama: tehokas ihmislähtöinen viestintä.